Alla Hannan esittelyteksti:

Olen 2008 valmistunut käsityönopettaja ja siitä lähtien olen työskennellyt Vantaalla peruskoulun käsityönopettajana. Vähän kuin vahingossa minusta tuli yhteisen käsityön edustaja ja myös puolestapuhuja. Opinnoissani valitsin sivuaineeksi käsityökasvatuksen Raumalla ja suurimman osan opetuksestani olenkin toteuttanut teknisen työn luokassa. Koen, että käsityön kokonaisuudessa teknisen ja tekstiilityön työtavat täydentävät toisiaan ja oppilaan monipuolinen osaaminen on edellytys tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa. 

Työurani alussa olin koulumme ainoa käsityönopettaja ja kaipasin keskustelua pedagogiikasta ja arkisen työn sujumisesta. Lähdin aktiivisesti mukaan paikallisyhdistyksen hallitukseen ja olen saanut runsaasti tukea, apua ja kokemusta opetusalan asioista upeilta kollegoilta. Myös oma kokemukseni aikuisten kouluttamisesta on vahvistunut, kun yhdistysaktiivina olen ollut mukana toteuttamassa niin opetussuunitelman jalkauttamista kuin tuotesuunnittelunkin koulutuksia. 

Työnantajani puolesta pääsin mukaan opetussuunnitelmatyöhön jo vähän etupainotteisesti käsityöryhmän puheenjohtajan roolissa. Oli etuoikeutettua saada osallistua opetushallituksen opetussuunnitelman laaja-alaisten tavoitteiden koulutuksiin. Vantaalla käsityön ops-ryhmässä käytiin runsasta keskustelua kollegoiden kanssa kässän tavoitteista ja sisällöistä: tuntijakoon emme päässeet vaikuttamaan. Työnantajani kanssa vuosien varrella käsityön minimitunteihin on yritetty lisäystä saada ja paikallisyhdistys on jatkanut arvokasta vaikuttamistyötä. 

Aikuisopistossa olen opettanut vuodesta 2020 ompelun perusteita. Ammattitutkintoni puolesta ompelu on rakas osaamisalueeni, mutta ennen kaikkea aikuiset innostuneet ihmiset tuovat iloa ja vaihtelua työhön.

Helsingin yliopistosta valmistuvien käsityönopettajaopiskelijoiden ohjaavana opettajana olen työskennellyt vuodesta 2011. Yhteys akateemiseen maailmaan on ollut mahtava lisä työhöni. Uusien opettajien kanssa käydyt keskustelut opettajan rooleista ja osaamisen vaatimuksista ovat aina herkkiä ja paatuneellekin vanhalle opelle silmiä avaavia. Jos itseä joskus on väsyttänyt oppilaiden sählääminen, opettajaopiskelija onkin nähnyt tilanteen niin, että “nämä oppilaat ovat tosi ihania”. Toivottavasti tätä ohjaustyötä saan jatkaa tulevinakin vuosina, jotta tuoreet näkökulmat pysyvät mielessäni.