Paikallista edunvalvontaa Vantaalla

Uusimmassa Tekstiiliopettajassa uutisoimme, miten Helsingin seudun käsityönopettajat ovat aloittaneet vaikuttamistyön paikallisen tuntijaon muuttamiseksi. Miten prosessi on edennyt tähän asti ja mitä seuraavaksi tapahtuu? Liitto kannustaa jokaista jäsenyhdistystään mukaan paikallisiin tuntijakotalkoisiin.

PAIKALLISTA EDUNVALVONTAA VANTAALLA

Vantaalla, kuten monessa muussakin suomalaisessa kunnassa, tuskaillaan, kuinka opettaa käsityötä minimitunnein. Vantaalla 4.-6. luokkalaiset opiskelevat käsityötä vain yhden vuosiviikkotunnin verran, mikä tekee opetussuunnitelman noudattamisesta käytännössä mahdotonta. Vaikka monet oppilaat valitsevat näillä luokka-asteilla taito-ja taideainevalinnaisia, lisäävät valinnat kuitenkin huomattavasti oppilaiden välisiä taitoeroja ylemmillä luokilla vaikeuttaen samalla arviointia.

Syksyllä 2020 Vantaalla ryhdyttiin päivittämään paikallista opetussuunnitelmaa. Tällöin näimme pienen toivon kipinän mahdollisuudesta tuntijaon avaamiseksi ja päätimme Helsingin seudun käsityönopettajien hallituksessa tehdä kannanoton kunnan opetustoimeen. 

Maaliskuun lopussa lähetimme kannanoton Vantaan perusopetuksen johtajalle, opetuspäällikölle, opetussuunnitelmista vastaavalle asiantuntijalle ja kasvatuksen ja opetuksen asioista vastaavalle apulaiskaupunginjohtajalle. Apulaiskaupunginjohtaja osoittikin nopeasti kiinnostusta asiaan ja toivoi opetustoimelta kommentteja. Näitä kommentteja saimme kuitenkin odotella hyvin pitkään. 

Toukokuun puolivälissä kannanoton vauhdittamiseksi Helsingin seudun käsityönopettajien puheenjohtaja Liisa Vuolas otti yhteyttä paikallislehteen. Vantaan Sanomat tarttui aiheeseen kannanotosta ja käsityölle osoitetuista vähäisistä tunneista. Uutisella oli vaikuttavuutta, sillä sitä varten pyydettiin myös opetustoimen kommentteja. Uutisen julkaisun jälkeen opetustoimi lupasi vastineen kannanottoomme, ja sellaisen saimme kesäkuun alkupuolella. Vastineessa todettiin, että nykyistä tuntijakoa on muutettu lisäämällä kielten tunteja, näihin on ainakin osittain tullut valtiolta lisämääräraha. Vastineessa korostettiin, että oppilaalle on haluttu jättää mahdollisimman paljon valittavaa, eikä kuntakohtaisesti ole haluttu sitoa valinnaisia tunteja millekään tietylle oppiaineelle.

Vastineessa todetaan: “Seuraamme aktiivisesti alan tutkimustyötä. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden  2014 toimeenpanon arvioinnissa (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Julkaisut 1:2021) todetaan, että taide- ja taitoaineisiin kohdistuneet muutokset ovat vaikuttaneet oppiaineiden  valinnaisuuteen. Yhteinen käsityö on tulosten perusteella vähentänyt sen valinnaisuutta. Yhtenä  yhteisen käsityön positiivisena vaikutuksena erottuu opettajien välisen yhteistyön lisääntyminen ja  yhteissuunnittelu. Tutkimuksen mukaan osassa kouluja yhteistä käsityötä on jo toteutettu  onnistuneesti. Tutkimuksessa nousee esiin huoli myös siitä, että perinteiset käsillä tekemisen taidot pintapuolistuvat”. 

Vastineessa todetaan lisäksi, että Vantaalla perusopetuksen palvelualueella on OPS-kehittämistyöryhmä, jossa kannanottoa on käsitelty ja käyty lähetekeskustelua. Lisäksi asia on saatettu johtoryhmään tiedoksi. “Opetussuunnitelmatyö ja opsin muutosten tarkastelu kunnissa on elävä prosessi. Hyviä käytänteitä  kehitetään valtakunnallisen tai paikallisen ohjauksen pohjalta. Opetuksen järjestäjän toimesta ei ole  tulevan lukuvuoden aikana muutosesityksiä tuntijakoon, mutta tulevan strategiakauden aikana tullaan varmaan käymään monipuolista arvokeskustelua, missä myös taito- ja taideaineiden asemaa  tullaan tarkastelemaan. Kunnan tulee arvioida antamaansa opetusta, joten keräämme myös  palautetta opetussuunnitelman vaikuttavuudesta niin oppilailta kuin henkilöstöltä tulevan  valtuustokauden aikana. “

Nyt yhdistyksemme pyrkii vaikuttamaan uusiin luottamushenkilöihin alueellamme. Näemme positiivisena, että kuntiin on juuri valittu tuoreet päättäjät ja koulusta käydään aktiivista keskustelua mediassa.

HELSINGIN SEUDUN KÄSITYÖNOPETTAJIEN KANNANOTTO VANTAAN OPETUSTOIMELLE

Lisää yhteisen käsityön tunteja Vantaalle

Nykyinen opetussuunnitelma ja tuntijako tulivat käyttöön vuonna 2016. Tuntijaossa käsityön tunteja siirrettiin 4.-7. luokilta alkuopetukseen. Samalla käsityön opetussuunnitelmaan tuli uusia tavoitteita ja sisältöjä kuten robotiikka ja sulautetut järjestelmät, suunnittelu, dokumentointi ja ilmiölähtöinen oppiminen. Aikaisemmassa tuntijaossa 4.-7.-luokkalaisilla oli käsityötä yhteensä 9 vuosiviikkotuntia (vvt) nykyisen 5 vvt:n sijaan. Aikaisempi tuntimäärä mahdollisti käsityön taitojen ja tavoitteiden syvällisemmän oppimisen. Oppitunnit 4.-.7. luokilla ovat nyt vähentyneet 44% sisältöjen ja tavoitteiden kasvaessa, vaikka juuri näillä luokilla pitäisi saavuttaa käsityön vaativimmat tavoitteet ja taidot. 

Esitämme, että Vantaalla tuntijakoa muutetaan. Taito- ja taideaineiden valinnaisia ohjataan yhteiseen käsityöhön niin, että käsityötä opiskellaan jatkossa 1.-6. vuosiluokilla vähintään 2 vvt/vuosiluokka ja 7.-9. vuosiluokilla yhteensä vähintään 3 vvt. Tämä voidaan esimerkiksi toteuttaa niin, että 7. luokalla opiskellaan 3 vvt, tai 7. luokalla 2 vvt ja 8. luokalla 1 vvt. Tämä on erittäin tärkeää, jotta vantaalaiset lapset ja nuoret saisivat opetussuunnitelman mukaista käsityön opetusta.

Tunnit varsin vaativan opetussuunnitelman toteutukseen ovat riittämättömät. Käsityötunnit painottuvat luokille 1-3. Vantaalla 1.-3. luokilla käsityötä opiskellaan kaikille yhteisenä oppiaineena 2 vvt. Usein näillä vuosiluokilla ei ole käsityön luokkia käytettävissään ja tunneilla harjoitellaan käsityön alkavia perustaitoja. Vaativampien tekniikoiden ja työstökoneiden käyttäminen on mahdollista työturvallisuusmääräysten vuoksi vasta yläluokilla.

 4.-6. luokilla käsityötä on vain 1 vvt ja 7. luokalla 2 vvt. Käsityön opetus voidaan toteuttaa 4.-6.-luokilla esimerkiksi yhden lukukauden mittaisena vaihtojaksona, jolloin oppilas opiskelee noin 8 opetuskertaa (16 oppituntia) teknisen työn työtapoja ja 8 opetuskertaa tekstiilityön työtapoja. Näin lyhyessä ajassa aiempien taitojen vahvistaminen, uusien taitojen oppiminen tai kokonaisen käsityöprosessin toteuttaminen on käytännössä mahdotonta. Esimerkiksi saksien käyttämistä harjoitellaan myös isompien oppilaiden kanssa, mikä vie aikaa muiden opetuksen tavoitteiden saavuttamiselta. Seitsemännellä luokallakaan ei tästä syystä päästä soveltamaan ja syventämään aiemmin opittua.

Käsityön valinnaiset tunnit toteutuvat eri kouluissa ja eri vuosina hyvin eri tavoin. Erilainen vuosittainen tuntimäärä asettaa oppilaat erilaiseen asemaan käsityötaitojen oppimisen osalta. Myös arviointityö on haastavaa, koska käsityön oppiaineesta annetaan vain yksi arvosana, joka sisältää sekä yhteisen että valinnaisen käsityön oppimäärät.

Useissa lähikuntien kouluissa on tehty päätös käyttää taito- ja taideaineiden valinnaisia tunteja yhteiseen käsityöhön niin, että käsityötä opiskellaan kaikilla 1.-6.-luokilla 2 vvt ja seitsemännellä luokalla 3 vvt. Lisäksi muualla Suomessa samankokoisissa kunnissa päätös on tehty kuntatasoisesti. Esimerkiksi Tuusulassa, Porvoossa, Järvenpäässä, Riihimäellä, Nurmijärvellä, Tampereella ja Turussa on edellä kuvatun mukainen tuntijako. Helsingissä ja Espoossa käytänteet vaihtelevat kouluittain. Helsingin kouluista muun muassa Taivallahden ja Käpylän peruskouluissa taito- ja taideainevalinnaisia on käytetty käsityöhön niin, että jokaisella vuosiluokalla 1.-6. opiskellaan käsityötä 2 vvt ja 7. vuosiluokalla 3 vvt. Näissä kouluissa oppilas opiskelee siis seitsemännen luokan loppuun mennessä 4 vvt enemmän käsityötä kuin vantaalaisen peruskoulun oppilas.

Helsingin seudun käsityönopettajat ry:hyn kuuluu alueeltamme noin 150 käsityönopettajaa, joista reilut 50 työskentelee Vantaalla.

Liisa Vuolas
Puheenjohtaja
Helsingin seudun käsityönopettajat ry.

JÄSEN, VAIKUTA PAIKALLISESTI

Tekstiiliopettajaliitto kannustaa nyt kaikkia jäsenyhdistytyksiään paikalliseen vaikuttamistyöhön. Vantaan esimerkki osoittaa, että opettajien äänillä on merkitystä, vaikka muutos parempaan onkin hidasta.

Nykyinen malli, jossa valtakunnallinen opetussuunnitelma tarjoaa opetuksen järjestäjälle paljon mahdollisuuksia vaikuttaa paikalliseen tuntijakoon, on kaksijakoinen vaikuttamistyön kannalta. Toisaalta paikallisia päätöksentekijöitä on helpompi lähestyä ja oma viesti saada kuuluviin. Toisaalta vaikuttamistyötä täytyy tehdä joka kunnassa. Tilanne, jossa osa kunnista tarjoaa kolmannen tunnin seitsemännellä luokalla, osa tarjoaa valinnaisia ja osa vain aivan minimin, on kuitenkin valtakunnallisesti epätasa-arvoinen oppilaiden näkökulmasta, ja heikentää myös käsityönopettajien työllisyyttä. 

Vaikuttamistyötä tarvitaan siis niin oppilaiden yhdenvertaisuuden kuin alamme työllisyyden turvaamiseksi.

VINKIT VAIKUTTAMISEEN

Muokatkaa kannanotosta omaan kuntaan sopiva ja levittäkää sitä kuntanne päättäjille ja paikallislehtiin.

Ottakaa yhteys kunnan opetus- tai sivistyslautakunnan päättäjiin, sivistys/opetusjohtajaan.

Jos koulukohtaisesti voi vaikuttaa tuntikehykseen, pyri vaikuttamaan rehtoriin. Osoita käsityön opetuksen laajat tavoitteet ja haasteet. 

Älä jätä vaikuttamista pelkkiin sähköposteihin, ota yhteys puhelimella tai mene käymään.

Voisiko päättäjille järjestää jonkin tapahtuman? Kutsukaa virkamiehet koululle seuraamaan oppituntia.

Miten huoltajat saisi mukaan? Kannanotoissa huoltajien allekirjoitukset lisäävät sen painoarvoa.