Reeta Ek menee pintaa syvemmälle
Teksti ja kuvat Helena Sorvali
Tekstiilisuunnittelija Reeta Ek on sitä mieltä, että opittujen kaavojen ja sääntöjen rikkominen mahdollistaa uusien oivallusten ja upeiden lopputulosten syntymisen.
Keskellä Lauttasaarta sijaitseva työhuone on tekstiilitaiteilijana ja graafisena suunnittelijana työskentelevän Reeta Ekin työpaikka. Helsingin länsilaidalla sijaitsevassa Lauttasaaressa yhdistyvät urbaanilla tavalla luonto ja kaupunki, aivan kuin Ekin suunnnittelemissa kuvioissa ja kuoseissakin. Hän saa inspiraationsa niin metsästä kuin painaumista asfaltissa.
Aiemmin Ek toimi kuvataiteilijana, mutta maalatessaan hän alkoi kiinnostua pinnoista ja kuvien taustoista. Rytmi sekä toistuvuus viehättivät, ja ihmiset jäivät pikkuhiljaa kokonaan pois maalauksista. Ek näkee oman tekstiilisuunnittelunsa myös tavallaan vastavetona hänen lapsuutensa kuviottomalle maailmalle. Hänen äitinsä työskenteli arkkitehtina, ja lapsuudenkodin sisustus oli hyvin pelkistetty.
Kokeileminen palkitsee
Kiinnostus tekstiilisuunnitteluun johti omiin kokeiluihin ja itse tekemällä oppimiseen. Seuraava askel oli alan opinnot. Opiskeltuaan vuoden Evtekissä (nyk. Metropolia) Ek hyväksyttiin tekstiilitaiteen koulutusohjelmaan Aalto-yliopistoon.
– Opiskellessa sain vihdoin kunnolliset työvälineet siihen, mitä olin tehnyt vaikeimman kaavan kautta jo kauan, hän kertoo.
Ekin työskentelytavoissa oleellista onkin juuri kokeilu.
– Pyrin tekemään niin, että mietin mahdollisimman vähän toistuvuutta. Teen 'elementtejä', pintoja tai läiskiä, joita skannaan ja alan sitten tietokoneella järjestellä. Lopputulos voi olla aivan sattumanvarainen.
Ekin mielestä tekstiilisuunnittelussa vaarana voi olla se, että uskallus ja kokeileminen jäävät koulussa opittujen tekotapojen varjoon. Erinomaisia kuoseja voi syntyä myös totuttujen kaavojen mukaan, mutta jos liikaa noudattaa ”sääntöjä”, jotain hienoa saattaa jäädä syntymättä.
Ek käsitteli maisterin tutkielmassaan omaa tapaansa luonnostella. Hän on kiinnostunut siitä, mistä ideat syntyvät, miten niitä työstetään ja miten päästä eroon valkoisen paperin kammosta.
Langat omissa käsissä
Ek saa ideoita vaikkapa nettiä selaamalla ja ideatauluja keräämällä. Trendien seuraaminen ei kuitenkaan ole hänelle luonteenomaista. Luonto ja ympäröivä maailma puolestaan toimivat vahvoina innoittajina.
– Huomaan kiinnittäväni katseen luonnossa rytmiin. Myös kaupungista löytyy paljon jälkiä, kuten asfalttikoneen jättämät aaltomaiset jäljet tai jonkun julisteen repimisestä jääneet raidat. Sattumanvarainen rytmiikka, joka ei ole tekemällä tehtyä, kiinnostaa.
Ek kokee kuvataiteilijuuden alkavan lähestyä hänen tekstiiliminäänsä, ja hän saattaa rakentaa pintaa hyvinkin abstrakteista kuvioista. Ideoita ei välttämättä ole valmiina, kun työskentely alkaa.
– Kokeilen erilaisia pintoja ja haluan nähdä minkälaista jälkeä syntyy pahvinpalalla tai hammastikulla”, Ek kertoo.
Hän huomauttaa, että on eri asia tehdä tilaustöitä, jolloin täysin samanlaista työskentelyn vapautta ei ole.
Suomalaisuus näkyy Ekin mukaan tekstiileissä yksinkertaisuutena ja graafisuutena. Suomalaisten tekemät kuosit ovat hänen mielestään tietyllä tavalla rohkeampia.
– Esimerkiksi pariisilaistyyli on helposti kukkakuosia ja pientä piperrystä, kun suomalaisuus on selkeyttä, kovuutta ja laajaa aihemaailmaa”, Ek sanoo.
Valtava ryijy Pasilassa
Helia-säätiö järjesti vuonna 2015 kilpailun, jossa tehtävänä oli suunnitella ryijy Haaga-Helian Pasilan toimipisteen aulaan. Ekin suunnittelma valittiin voittajaksi ja toteutettiin Suomen Käsityönystävien toimesta. Ryijy on yksi Suomen isoimmista: sen koko on 10 neliötä, ja sen tekemiseen kului aikaa neljä kuukautta.
Monipuolisuus onkin varmasti yksi Ekin valtteja. Kuvataiteilijuus, graafinen suunnittelu ja tekstiilitaide kulkevat käsi kädessä. Hyväksi tekstiilisuunnittelijaksi tuleminen vaatii Ekin mukaan sitä, että ottaa kaikki mahdollisuudet irti opiskelusta ja työharjoittelusta, verkostoituu ja on ahkera. Pitää kuitenkin muistaa, ettei polta itseään loppuun jo koulussa. On oltava muutakin elämää kuin luomistyö.
Ek on huomannut, että työnteossa on otettava vapauksia, jotka myös ruokkivat luovuutta. Deadline-paineet oppii kokemuksen myötä työntämään taka-alalle. Kyllä työt tulevat aina valmiiksi, kun luottaa omaan työskentelytapaansa.
– Usein pystyn rentoutumaan työtä tehdessä. Joskus kuuntelen samaan aikaan sarjoja tai äänikirjoja, Ek sanoo.
Kun tekee jotakin itselleen mielekästä ja riittävän omaehtoista, töihin on mukava mennä.
- - - -
