Pääkirjoitus

Hyvä kiertämään

Tarkistaessani tähän lehteen tulevia juttuja, huomasin saman teemaan toistuvan sattumalta artikkelista toiseen. Teema esiintyy tavalla tai toisella jopa kymmenessä lehden jutussa. No mikä sitten yhdistää niin Kuna-intiaanien perinnekäsitöitä (s. 22), suomalaisia tekstiilitaiteilijoita (s. 9), paimiolaista yrittäjää (s. 18) kuin trashionista Outi Pyytä (s. 10)? Vastaus on tietysti kierrätysmateriaalien käyttö.

Kierrätysteeman huomaa myös kansalaisopistojen kurssitarjonnassa. Kursseilla tehdään kierrätysmateriaaleista kirjankansilaukkuja, napeista muodostuu korviksia, karkkipapereista pussukoita ja juomatölkkien renkaista punotaan kasseja. Roskasta taidetta -ajattelu on nyt trendikästä. Habitare-messuilla trash design eli romumuotoilu oli myös näyttävästi esillä. International Trash Hotel -näyttelyssä ainoastaan kierrätysmateriaaleja käyttäen oli sisustettu jopa 18 hotellihuonetta.

Kierrätysmateriaalien käyttö ei ole mikään uusi keksintö. Käsitöissä on kierrätetty aina. Räsymadot on kudottu vanhoista vaatteista tai jopa muovipusseista, ja villasukkia on neulottu vanhasta paidasta puretusta langasta. Sen yleisempää kierrätysmateriaalien käyttö ei varmasti ole kuin ennenkään, siitä vain vouhkataan enemmän. Kun kierrättäminen ei ole pakon sanelemaa, sen on mahdollista olla trendikästä.

Vaikka materiaalit onkin järkevää laitaa kiertoon, kaikkea ei niin vaan kierrätetäkään. Monia valokuvia ja teoksia koskee tekijänoikeudet, joista on hyvä olla tietoinen myös omassa opetustyössään. Sivulla kuusi kerrotaan tärkeää tietoa juuri opettajia koskevista tekijänoikeuksista.

Materiaalien lisäksi kierrättää voi myös ideoita. Lehdestä löytyy jälleen kerran tuttu Ideat kiertoon -palsta (s. 15). Palstalle toivotaan jatkossa sinunkin ideoitasi, joita voit laittaa tulemaan allekirjoittaneelle sähköpostilla: jaana.m.pakarinen@gmail.com. Jos sinulla siis on opetustyöhön hyviä vinkkejä, älä pidä niitä itselläsi, vaan laitetaan hyvä kiertoon!

Jaana