Pääkirjoitus

Miten opettaa suunnittelua?

Tulevaisuudessa käsityönopettajan tehtävä ei ole pelkästään ohjata oppilaita ennalta päätetyn tuotteen valmistuksessa ja materiaaleissa, vaan entistä tärkeämpään rooliin nousee oppilaan kannustaminen omaan luovuuteen ja omien käsityötuotteiden suunnitteluun. Tätä käsitellään monissa tämän lehden jutuissa.

Pinnalla asia on tietenkin siksi, että ensi vuonna voimaan tulevan uuden perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan käsityö on teknisen- ja tekstiilityön erottelun sijaan yhteinen oppiaine, jossa monimateriaalisuus korostuu. Kun materiaaleja on paljon, ei voida enää keskittyä vain tiettyjen tekniikoiden opettamiseen, jotka olisivat kaikille samat. Sen sijaan opetus menee entistä projektimaisempaan suuntaan, jossa oppilaat suunnittelevat itse omat tuotteensa ja niihin käytettävät tekniikat, ja opettajan tehtävä on auttaa suunnittelu- ja toteustyössä.

Käsityönopettajaopiskelijat järjestivät uuden OPS:n vaikutuksesta käsityönopetukseen Helsingin yliopiston Minerva-torilla maaliskuussa paneelikeskustelun, josta voit lukea lisää sivulta viisi. Miia Collanus taas käsittelee jutussaan (s. 14) sitä, miten tämä uusi ”tutkiva, keksivä ja kokeileva” käsityö tulee toimimaan käytännössä. Hän on kerännyt juttuunsa konkretiaa siitä, millaisia erilaisia käsityöprojekteja on mahdollisuus uuden yhteisen ja monimateriaalisen käsityön puitteissa jatkossa opettaa. 

Myös Maritta Virtanen pohtii PJ-palstallaan (s. 13) uutta OPS:ia ja hän erityisesti oppilaiden näkökulmasta. Oppilaita jututtaessaan hänelle selvisi, että heidän mielestään mukavinta viimeisessä käsityöprojektissa oli ollut juuri oman vaatteen suunnittelu. Kun tuotteen oli saanut itse suunnitella, kaikki oppilaat olivat myös tyytyväisiä persoonalliseen lopputulokseen.

Mutta miten opettajat voivat sitten opettaa oppilaille käsityön suunnittelua? Apua tähän saa esimerkiksi hiljaittain ilmestyneestä Suunnittelusta käsin -verkkojulkaisusta, jonka Mari Salovaara esittelee sivulla 28. Myös käsityökirjojen saralla muutosta on havaittavissa. Esimerkiksi sivulla kahdeksan esittelemissäni Virpi Siiran virkkauskirjoissa perinteiset käsityöohjeet eivät ole keskiössä. Sen sijaan kirjat toimivat erityisesti luovuuden ja inspiraation lähteinä, joiden pohjalta niin opettajat kuin oppilaatkin voivat ammentaa omiin suunnitelmiinsa ja projekteihinsa.

Jaana